Keisari sytytti temppelin liekin

Juhlapäivä.

Tulimme porukalla saliin. Kaikilla sama toive. Sama pyrkimys.

Lahjanantaja saapui eteen. Kertoi, kuvasi, opasti. Muistutti jo olemassaolevaa tietoa. 

Kaikkeus laskeutui hetkeksi.

Rakkaudellisuus leijui ilmassa. Odotus oli palkittu. Hymyileviä kasvoja. Ravittuja sieluja.
Siitä oli hyvä lähteä jatkamaan matkaa. 

Kotiin oli syttynyt monta lamppua, tuli paloi kaminassa ja pöydällä oli ruusuja. 

Sydämen temppeli voi paremmin, kun sitä huolletaan rakkaudella. 

( Geshe Pema Dorjeen luennoi Teosofisessa seurassa aiheesta "Kuinka olla tarkkaavainen")