Nautin istua iltabussissa, pitää silmiä kiinni ja kuunnella soljuvaa, sivistynyttä puhetta ja sen naisen naurua. Joidenkin ihmisten ääni on aivan huumaava. Naurukin on erikoisen kaunis ja erottuva. Ääni virtaa puhtaasti ja eheästi. Se on täynnä iloa, ymmärrystä ja viisautta.
Ääni kertoo ihmisestä paljon. Sanat merkitsevät toisen totuuden. Sanat, joiden myötä lauseet rakentavat maailman mielenkiintoisimpaa asiaa. Kaikki kuulostaa timanttiselta sellaisen ihmisen suusta.
Entäs se katse. Siellä koirapuistossa, kaupassa ja kadulla. Sellainen avoin ja nöyrä katse. Se korostuu toisinaan pään nyökkäyksellä. Se tarttuu minuun ja imaisee mukaansa. Katseen takaa nousee hyvää energiaa, jota en voi olla kunnioittamatta. Ihailen todella paljon ihmisiä, joissa on tällaista hellää viisautta. Hellästi viisaalla tarkoitan ihmistä, jolla on kykyä osoittaa kaikille kanssaihmisille itsessään virtaavaa rakkaudellisuutta. Että minä olen tässä ja arvostan sinua sellaisena, kun olet.
Arjen keskellä tuntematonkin saa osansa ja tulee pidetyksi.
Myös toisen ihmisen kirjoitetut sanat voi kokea niin syvällä, että tuntee välitöntä lämpöä ja yhteenkuuluvuutta. Tuntee tietävänsä millainen toinen on sanojen takana. Vetovoima ajaa lähemmäs toista, mentaalisella tasolla. Tämä tuo elämään niitä haluttuja makeita makuja, ripauksia mausteita tai muita bonuksia.
Rakkautta on monenlaista.
Viisas ihminen osaa ilmiantaa rakkauttaan.
Hellä viisaus on kauneinta, mitä tiedän.
